Rinsessan päiväkirja, elokuu 2012

Rrrakas päiväkirja ja ihanat lukijani!

Kautta karvaisten kakkapyllyjen minkälaista meininkiä meillä on täällä laitumella oikein ollut. Ensinnäkin on satanut koko kesän. Siis KOKO KESÄN. En voi käsittää miksi kukaan ei osta sille Esterille, mistä ihmiset puhuu, katetria tai edes alusastiaa. No mut sit oottakkaas kun kuulette mitä muuta täällä on tapahtunut! Olin just sopeutunut olemaan sen haisevan mustan murjaanin kanssa täällä kahestaan, kun Mami ja sen kaverit keksi vähän muuttaa systeemejä. Mun piti mennä takaisin rantaan N-tamman kanssa ja niiden mustien karvaisten jäädä tänne toiselle laitsalle. Odotin sitä innolla, että saisin olla bestikseni (<3) kanssa taas kahdestaan. Mami ei pystynyt suorittamaan tätä roudaustoimintaa koska Nelli, se tuhma teini, oli loikannut Mamin jalan päälle ja tästä syystä Mamilla oli kolme jalkaa - yksi oma ja kaksi metallista jonka varassa se koikkelehti hassun näköisesti. Noh, roudaus järjestyi muutoin ja kohta olimme kaikki samalla laitumella, ja saimme leikkiä yhdessä. Ajatus oli että hetken leikittyämme minä ja N-tamma lähdettäis sinne rantaan. Mut siinä oli taas vähän muuttujia. Mä koitin olla N-tamman kanssa ja vaihtaa kuulumisia, niin eikö se haiseva karvainen Tulimuna tullut siihen sekoilemaan ja niille tuli siis hei oikeesti kaverit jotain säpinää! N-tamma tuijotti haaveksivasti taivaanrantaan ja oli ihan pissiksenä siinä, ja sitten Tuli vähän innostui ja ne teki aikuisten juttuja, tietteks, sillai millai varsat tulee. Jos Mamilla oli kolme jalkaa sen yhden ramman lisäksi, niin hei siis Tulilla oli viisi!! Taivas varjele! Yäk! Kuvottavaa! Mä en ikinä suostuis. Ainakin pitäis olla joku jalorotuisempi se vastapuoli eikä tommonen karvakasa. N-tamma oli ihan onnessaan, se mokoma hupakko, mä koitin koko ajan erottaa niitä ja paimensin minkä ehdin, mutta ei se mitään auttanu. Ne livahti aina omille teilleen ja mulle tuli kauhee hikikin siinä juostessa. Mitä teki Nelli, tuo pieni riivinrauta? Yritti kans päästä osingoille Tulin casanovakuvioista mutta Tuli oli niin N-tamman hurmiossa ettei ne ees noteerannut meitä muita. Voi itku! No mut ei me sitten mihinkään voitu lähteä sieltä, Tuli ei päästänyt. Mami ja sen kaiffarit luovuttivat, että olkoot. Pankoot. Leikkikööt. Mua otti päähän!

Täällä me ollaan sit oltu ja mä olen koittanut kaikkeni että N-tammasta ei tulisi teiniäitiä kunnes mää tajusin että Tuli taitaa olla tuhkamuna. Muistelen että siitä oli jotain puhetta, että sen pallukat on tallin roskiksessa...

Sit mä annoin niiden olla. Olkoot, mokomat rietastelijat, minä keskityn ennemmin piehtarointiin ja syömiseen. Olenkin syönyt aika paljon, Mami heitti vähän typeriä kommentteja verraten jalorotuista ruumiinmuotoani rantautuneeseen maitovalaaseen, hänen oli pakko sekoittaa minut johonkin toiseen? Olen korkeintaan pyylevä. Olen vain varautunut talven varalle, viime talvenakin oli niin järkyttävän kylmä että silmäripsenikin menivät aivan jääpuikoille. Brrh. Ei ihme että noilla natiiveilla on nyt jo kauhea karvankasvatus menossa, mutta kuuluuko tuo pierunhaju myös perinnerotuominaisuuksiin, ainakin Tuli pieree niin että silmiä kirveltää. Tai ehkä se on vaan miesten juttu. Mun pierut tuoksuu ruusuilta ja kuulostaa linnunlaululta. Oikeesti!

Mami sanoi että kohta me muutetaan pois täältä laitumelta, saas nähdä minkälaiset järjestelyt tässä oikein tulee, meinaako se että mä meen noiden haisevien natiivien kanssa samaan tarhaan talveksi?

Reklamoin. Tälleen.