Tätiratsastajat vol 3

Yleisön pyynnöstä, saanko esitellä; Tädit osa kolme! :D
(Osa 2 )

Saattohoitajatäti

Saattohoitajatäti saattaa olla sukua Yksisarvistädille, tai ainakin he voisivat olla ystäviä. Hänen elämäntehtävänsä on kerätä nurkkiinsa kahdenkympin ja kuoleman välissä olevia hevosia, "joista kuntouttamalla saa vielä ihan käyttöhevosia". Tai sitten ei. Saattohoitajatädin päivät kuluvat kylmätessä jalkoja, taluttaessa loputtomia kävelymaratoneja, käyttäessä hevosia klinikalla, metsästäen hierojalta ja erikoiskengittäjältä vapaita aikoja, ja vahtaamalla hevosten liikehdintää tarhassa alvariinsa. "Hei tules sinäkin katsomaan, onko se sinun mielestäsi tänään parempi takaa / puhdas takaa / ontuuko se tuota oikeaa etusta sittenkin?"
Saattohoitajatädin sydän on puhdasta kultaa, mutta hän ei koskaan varsinaisesti pääse oikein ratsastamaan, koska hoidettavat ovat aina jostain rikki ja muutenkin jo elämänsä ehtoopuolella. Saattohoitajatädin hevoset saattavat elää pitkälti kolmekymppiseksi, etenkin ne pahansisuisimmat itätuonnit, koska mikä pahan tappaisi. Saattohoitajatädin käsissä nämä ihmissyöjähevosetkin muuttuvat kilteiksi ainakin tädille itselleen, ja antavat hoitaa vaivojaan pesarissa kärsivällisesti tuntitolkulla seisten. Hyvänä päivänä saattohoitajatäti saattaa päästä maastokävelylle hevosensa kanssa, josta otetaan kännykällä lukuisia kuvia muistoiksi.


Feimi-äiti-täti

Äiti-tädillä on missio, ja se on tehdä lapsestaan Suomen Paras ja ainakin Hienoin ratsastaja. Tai ainakin tunnetuin. Perus äiti-tätille riittää, että lapsi saa harrastaa ja lapselta ja ponilta ei mitään puutu, mutta feimi-äiti-täti vie tämän homman astetta pidemmälle. Mirkkupetterillä on jo kuusivuotiaana oma insta-tili, jossa Mirkkupetterin lukuisia lavastettuja poniasetelmia jaetaan ja häshtägätään niin tehokkaasti että Mirkkupetterin ponista tietää lähes koko pohjoinen pallonpuolisko. Kun Mirkkupetteri menee yläluokille hänellä on blogin lisäksi monta seuraajaa myös YouTuben vlogissa, johon hän tubettaa hienoja vinkkejä kuinka pitää valkea poni puhtaana ja mikä on tänä keväänä ratsastajan garderoobin must-have.
Feimi-äiti-täti olisi halunnut nuorena olla itse feimi mutta koska hän oli tylsä ja nuoruudessa ei ollut muita tietokoneita kuin commodore kuusnelkkuja, hän haluaa nyt tehdä lapsestaan somen kuningattaren. Parempi aloittaa ajoissa, ehtii saada hyviä sponsoreita ja ilmaisia jouhikoruja. Kert.


Puleeraustäti

Moni kampaaja olisi kateellinen puleeraustädin kädentaidoista. Hän loihtii friisiläiselleen tahi muunlaiselle pitkäjouhiselle karvaeläimelleen käden käänteessä uskomattomia lettikampauksia jotka saisivat Viikinkien Lagerthankin näyttämään arkiselta. Puleeraustädillä on pakkikaupalla tököttejä ja tupsuttimia, joilla hän saa pitkäjouhiset hevosensa pidettyä siisteinä ja hulmuavina. Puleeraustädin ura on usein alkanut ostamalla valkean ponin, jota hän on yrittänyt pitää puhtaana, ja oppinut siinä sivussa kikan jos toisenkin. Perunajauhot, ketsuppipesut ja sukkahousut on kokeiltu jo aikaa sitten ennen kuin ne tulivat suuren yleisön tietoisuuteen.
Puleeraustäti tietää kaikki parhaat showshinemerkit ja läträä hevostensa karvustoa ihmisille tarkoitetuilla tehohoitoaineilla, pitää pitkätukkaiset hevoset pieteetillä pitkillä siisteillä leteillä jotka avataan vain kuin Kuvaaja tulee ottamaan Kuvia, tai kampausta pitää muuttaa. Puleeraustäti saattaa osata loihtia kampauksia myös ihmisten päähän joten käänny hänen puoleensä tukkaongelmissa :D


Chanel-täti

Muistatteko Vuitton-tädin? Täysi aloittelija, verrattuna eleganttiin Chanel-tätiin. Tässä tädissä on tyyliä. Chanel-täti on ratsastanut ikänsä ja kilpaillutkin nuorempana, mutta nykyisin hän haluaa lähinnä nauttia kotioloissa Isabell Werthin kautta ostetusta jalorotuisesta tammastaan, jonka sukutaulusta löytyvät kaikki parhaat kouluratsut. Chanel-täti ei välitä näyttää että hänellä on fyrkkaa, mutta hän panostaa klassiseen laatuun omien ja hevostensa varusteiden suhteen. Mittatilaus-henningit, hillityt ja maanläheiset sävyt, brittiläinen tallieleganssi, sekä luonnonmateriaalit ovat Chanel-tädin sydäntä lähellä. Tätä tätiä et tule näkemään nuhruisissa vaatteissa, etkä myöskään käyttäytymässä huonosti. Chanel-tädillä on huomattava auktoriteetti ilman että hänen täytyy korottaa ääntään tai käyttäytyä ikävästi, ihmisiä tai hevosia kohtaan. Chanel-tädillä on paljon tietoa ja taitoa mutta hän viihtyy itsekseen, ja käy ratsastamassa laaturatsuaan saadakseen vastapainoa vastuulliselle työlleen sellaisina kellonaikoina jolloin talli on hiljainen. Moni luuleekin ettei Chanel-täti käy tallilla ollenkaan ja joku muu ratsastaa laatutammaansa, mutta näille puheille täti viittaa ajatuksissaan elegantilla ranskalaisella manikyyrillä varustetulla keskisormellaan ja huiskauttaa ilmaan hiukan lisää vitosta.


Esteratsastajatäti

Alta pois! Esteratsastajatäti tulee! Yleensä hiukan pois kontrollista olevalla hollannintuonnillaan, joka on hypännyt edellisessä elämässään kivitaloja ja on kovasti kuuma ja vahva. Esteratsastajatäti olisi aina halunnut hypätä isoja luokkia, mutta alkaa hyperventiloimaan ja oksentelemaan jos estekorkeus nousee yli metrin. Silti esteratsastus on ihan parasta, ja estetädin hevonen onneksi hyppää ihan mitä tahansa, tosin joskus hiukan vapaavalintaisessa järjestyksessä.
Esteratsastajatäti on rehvakka puheissaan ja vetää treenien jälkeen röökiä nurkan takana salaa mieheltään. Tyyliin kuuluvat Hööksin narusaappaat ja polvipaikkaiset Kingslandin housut, vaikkei niillä oikein pysykään selässä. Esteratsastajatäti on yleensä aika hauska tyyppi, jonka vitsit ja hymy ei hyydy vaikka hän tupsahteleekin alas selästä likipitäen joka valkussa. Ehkä joku päivä hän uskaltaa mennä vielä metrikymppiä silmätkii-harjastakii, mutta siihen asti täti lukee Morrisin kirjaa ja katsoo luuppina nuoruudenpäiviensä idolin Miltonin ratoja YouTubesta.


HyvinAkateeminenTäti

"Näytä mulle tutkimus tästä!" on normaalia HyvinAkateemisenTädin perusääntelyä. Jos sitä ei ole tieteellisesti todistettu, sitä ei ole olemassakaan. HyvinAkateeminenTäti eli HAT saattaa olla myös hiukan flowerHAT eli pikkaisen kukkahattu, mutta yleensä ei, koska true-kukkahattuiluun liittyvät usein vahvasti ei-tieteelliset aspektit. HAT:n hevosilla on tarkkaan laskettu ruokintaohjelma, jokaisesta heinäpaalista tehty analyysi, dataa keräävä valvontakamera tallissa tarkempia oman hevosen käytöstä koskevia tutkimuksia varten sekä hyllymetreittäin tietokirjoja niin etologian, hevosten sisäloisten elämänkaaren kuin talli-ilman laadunkin suhteen. HATit usein myös ratsastavat tai vähintäänkin haluavat ratsastaa, luonnollisesti perin akateemisesti. Positiivisella vahvisteella opetetun traileriin myös itsekseen marssivan hevosen kanssa takaperinkävely/anatomia/etologia klinikoilla käyminen on mukavaa, ja samalla voi tavata myös muita HATteja ja vaihtaa kuulumisia uusimmista tutkimustuloksista ja siitä miten umpihölmöjä ihmiset keskimäärin ovat. Hyvässä, tarkoin sanavalinnoin harkitussa rakentavassa hengessä toki. HATin hevoset ovat usein hiukan vakavia, viimeisen päälle laitettuja ja ratsastettuja, ja jos ne olisivat ihmisiä, nekin olisivat todennäköisesti HATteja.


Retrotäti

"Hei mullakin oli lapsena tuollaiset!" ... ja retrotädillä on vieläkin. Mitä sitä muuttamaan tapoja ja kamoja, jos ne kerta toimivat? Retrotädillä ei välttämättä ole omaa hevosta, mutta jos on, sillä on saletisti Stubben Siegfried vuodelta 89, oikeasta huovasta tehty keltainen satulan mallinen huopa, punottu otsapanta sekä itäsaksalaiset suojat jotka kestävät isältä pojalle. Ellei jopa pojanpojalle. Retrotäti itse pukeutuu Ma-Nusta ostettuihin nahkapaikkaisiin vakosamettihousuihin, jotka ovat mahdollisesti vihreät tai viininpunaiset, ja joista päivä on paistanut läpi jo vuosituhannen vaihteesta. Asuun sopivat luonnollisesti myös hapsulliset minichapsit, hiukan liian iso tikkiliivi jonka selkään on kirjailtu oman hevosen nimi; mahdollisesti sellaisen hevosen mikä on ollut kuolleenakin jo toistakymmentä vuotta. Syksyn sateisiin hän varautuu pitkällä öljykangastakillaan, jolloin hänet tunnistaa hajusta jo kaukaa.
Retrotädillä on tallikenkinä varresta käännetyt kumisaappaat, ja hepan harjat asuvat ämpärissä. Harjaämpäriin ei tarvita kuin piikkisuka, kaviokoukku ja auton varrellisesta lumiharjasta katkaistu harjapää; on ne hevoset ennenkin niillä puhdistuneet!



Teksti - Katariina Cozmei, tätien ystävä ja täti jo itsekin