Hörr hörr, minä täällä taas hei!
Rakas päiväkirjani.
11.4.2006
Akka tuuppasi minut heti aamulla kuljetuskoppiin. Mihin mennään?! Kisoihin? Naisiin? Joo!! Kävelin reippaasti koppiin ja jäin jännityksellä odottamaan mihin ollaan menossa. Lyhyehkön huttuutuksen jälkeen Akka otti minut pois autosta ja silmiini aukesi mitä ihanin näky - valtava määrä tammoja! Ne kaikki hirnuivat minulle ja minä pomppasin täyteen korkeuteen takajaloilleni ja karjuin niin paljon kuin keuhkoista lähti. Minä tulen! Minä tulen! Odottakaa! Avatkaa tarhojen portit valmiiksi! ... Akka oli kuitenkin tylsä ja käski käyttäytyä, talutti minut isoon talliin ja joltain toiselta mieheltä haisevaan karsinaan (hmm, Old Spice kenties?). Sinne se sitten jätti minut nököttämään. Yritin tiirata kaltereiden välistä maisemia ja haistoin, että viereisessä karsinassa asui kans joku mies, se kävi vähän kierroksilla ja yritti haastaa riitaa. Juu evvk hei poitsu, lepo vaan.
Iltapäivällä Akka tuli uudestaan ja laittoi meitsille kamppeet niskaan, onkohan tää sittenkin joku kisajuttu? Mentiin maneesiin, ihanaa hei kun jalat ei kastu eikä kura roisku nenään, siellä ei ollut ketään, oltiin vaan ihan kahdestaan Akan kanssa. Ne oli ripustaneet sinne seinille jotain juttuja, joista näkyi toinen musta hevonen (hiton komea, by the way) ja koitin hirnua sille mutta se ei vastannut, seurasi vaan joka kierroksella, ihme juttu. Tätä pitää miettiä.
12.4.2006
Olin yötä uudessa paikassa, ihan jees, sain ison kasan hyvää heinää ja Akka antoi porkkanoita, pääsin ulos mukavaan hiekkatarhaan, mut ne ihanat tammat jäi sinne toiselle puolelle tallinmäkeä ja me oltiin vaan poikien kanssa keskenämme. Yritin kysellä naapureilta, mikä meininki, mutta ne vaan jurotti ja oli kovin vaitonaisia. Höh. Naisen puutetta, naisen puuttetta...
Akka tuli aamutuimaan ratsastamaan ja voi kauhistus, ette arvaa, sinne maneesiin tuli taas se toinen akka ja se tietää aina huonoa, hikeä verta ja kyyneliä... nyt ne laittoi meitsin uurastamaan ihan tosissaan, piti mennä kylkimyyryä sinne tänne ja taittaa takajalkoja, koittakaa itse juosta jalat koukussa vähänkö tulee hiki!
Akka vaikutti tyytyväiseltä kuitenkin ja taputteli kovasti, aika kivaa, kyl mä tiedän että olen hyvä. Pääsin sit vielä ulos ja kävin ryömimässä ihanan pehmeässä hiekassa, Akka parkaisi kun sotkin sen uuden loimen mutta hei haloo, ihmiset on sitä varten että huolto pelaa.
13.4.2006
Tänään olin tarhassa monta tuntia ja aurinko paistoi, ihanaa! Laittoivat mua vastapäätä sen toisen munallisen joka asuu mun naapurissa, voi vitsi se on sitten ihme tyyppi. Tuijotin sitä hetken ja sehän pimahti, onpa huonohermoinen kaveri. Piti tosi kovaa metakkaa, teki mieli tarjota sille mynthoneita kun alkoi ääni jo painua. Itse tosin olisin jo tarvinnut korvatulpat - meitsi yrittää nauttia linnunlaulusta ja toinen vaan karjuu, tosi kiva hei. Akka tuli sitten myöhemmin noukkimaan mut sisälle, olipa ihanan rauhallista mennä karsinaan sen möykkäämisen jälkeen. Mitä sitä turhaan hilluu, ei ollut edes tammoja mailla eikä halmeilla.
Lähdettiin sitten taas sinne maneesiin pyörimään, se musta hevonen seuraa minua edelleen, hörisin sille taas mutta edelleenkään se ei vastaa. Kumma juttu. Jumpan jälkeen Akka heittäytyi häijyksi ja pesi minut pesupaikalla, oksettavaa, onneksi sain lepytykseksi jotain herkullisen näköistä ruokaa mutta sekin oli pilattu pahan makuiseksi jollain suolalla. Yäk.
15.4.2006
Eilen Akka antoi minun huilata mutta tänään taas jatkettiin hinkkausta. Aamun olin taas ulkona mutta eri tarhassa, ilmeisesti sille toiselle munalliselle riitti, ja mä seisoin sitten reunimmaisessa tarhassa. Se olikin hauskaa, kaikki maneesille menijät meni mun ohi ja pystyin bongaamaan tipusia samalla, wohou leidi kympin perät, niin siis tosiaan mihin mä jäinkään, oli kiva ilma ja kävin taas mönkimässä mudassa. Nam.
Oli tosi hyvät fiilikset ja esiinnyin oikein viimeisen päälle maneesissa, siellä oli yhtä aikaa sellainen toinen munallinen, yhteensä niitä taitaa olla 3 mun lisäksi. Tää oli ihan lunki tyyppi, ei viittitty tehdä mitään numeroa. Päräytin ihan huvikseni muutaman pitkän sivun semmosta lisättyä ravia että Akan maksa ja perna vaihto paikkaa, olisitte nähny sen ilmeen, en ole varma oliko se iloinen vai tuskissaan.
Huomenna kuulemma Emäntä tulee katsomaan minua Akan kanssa, saa nähdä mitä ne on keksiny mun pään menoksi. Voisin jo lähteä treffeille, jooko pliis? Lihakseni jo pullistelevat trikoopaitani alta ja Akan vedellä lutraamisen seurauksena olen oikein siisti ja tuoksun hyvältä, kuka tamma voisi minua vastustaa? ;D
Pusipusi,
HRM
PS Kuvat Johanna Mäkynen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti