Pihaton vuosi

Hevoseni ovat asuneet omassa pihassani -tallissa ja pihatossa- nyt hiukan yli vuoden, ja ajattelin että onpas sopiva hetki ottaa pieni retrospektiivinen katsaus menneeseen vuoteen.
Pihatot ja tallit herättävät paljon keskusteluja sosiaalisessa mediassa, ja kannanotot puolesta ja vastaan sinkoilevat kiihkeästi. Osa hevosistani elää tallissa ja osa pihatossa, joten tässäpä oivallinen tilaisuus vertailla hiukan omakohtaisia kokemuksiani erilaisista tavoista pitää hevosta.

Ensin pienet alkutiedot pihatosta:
*Omia hevosia 4 kpl, joista 3 asuu pihatossa: 14v suomenhevosruuna Tulipoika, 10v lusitanotamma Alma (Rinsessa) ja 6v russponitamma Perla. Tallissa asustelee vielä hetken oripoika Duplo.
*Pihattohallissa joka on tehty vanhaan navettarakennukseen, on tilaa noin 30 neliötä, yksi sisäänkäynti hevosilla leveässä oviaukossa, ei tuulikamaria koska sijainti suojainen, ovessa polar-liuskat. Pihattotarha metsää ja peltoa, yhteensä vajaa hehtaari. Aktiivipuuhattoajatus, joutuvat kävelemään eri "pisteiden" välillä. Maasto mäkistä, tiheää metsää, vähän kalliotakin, viljeltyä nurmea. Pihattomökin edusta soralla.
*Kesällä 2ha laidun
*Pihatossa asuvista hevosista Almalla on kengät usein ympäri vuoden, Tulilla talvisin, Perlalla ei lainkaan.
*Hevosista Alma on säännöllisessä ja monipuolisessa työssä, Tuli kroonikkona (vatsa- ja takapääongelmia) tekee töitä kun siltä tuntuu, muutaman kerran viikossa. Perla poni nyt toistaiseksi melko kevyessä käytössä.

Usein sanotaan, että pihatto on paljon helpompi vaihtoehto kuin talli. Olen erimieltä, mutta myös samaa mieltä. Monilla ratkaisuilla pystyy vaikuttamaan hoidon ja arjen helppouteen yhtä lailla tallissa kuin pihatossakin. Mihin kakka? Miten juotto? Miten ulkoilualueet? Missä rehut? Meillä ollaan päädytty siihen ratkaisuun, että pihattohallin pehkuja ei talven aikana sen kummemmin poisteta, lisätään olkia päälle, jolloin palava kakka lämmittää patjaa. Yllättävän lämpimäksi se tuleekin. Kesän ja laidunkauden alussa pihattomökki tyhjennetään kokonaan ja lattia pestään Virkon S:llä. Ensimmäinen vuosi sujui lähes kokonaan käsipelillä juottaen - kannoin vedet pihattoon ja talliin käsipelillä talosta sisältä. En voi suositella... Juoma-astiaksi näillä leveysasteilla käyvät hyvin kotikonstein eristetyt saavit (kaksi saavia päällekkäin, väliin pohjalle finnfoamia, reunoille polyuretaania, tilkitään silikonilla) ilman mitään sen kummempia lämpövastusvirityksiä. Kovilla pakkasilla käytössä oli tänä talvena vanha käytöstä poistettu kotapata, joka piti yhdellä ulkotulella veden sulana kovanakin pakkasyönä. Vasta tässä kevään korvalla saimme talliin veden ja pihattomökkiin automaattikupin joka pitää veden sulana. Hevoset juovat silti paljon enemmän ns vapaata vettä, ja täytän silti edelleen vesiastiaa kerran päivässä jolla varmistan kaikkien riittävän vedensaannin. Tulin suosikkijuoma on silti juoda metsässä olevasta lähteestä! Nam. Se ei vaan ole aina sula, ja kuivilla keleillä lähdelätäkkö kuivahtaa. ;)

Millä tavoin pihatto on helpompi kuin talli? Entä hankalampi? Ensinnäkin, on pihattoja ja "pihattoja", ihan kuten talleja ja "talleja". Voin puhua vain omasta puolestani, ja omista ratkaisuistani, jotka eivät ole suinkaan täydellisiä niin pihaton kuin tallinkaan suhteen. Tässä kuitenkin omat ajatukseni:

Pienen kotipihaton plussat:
+ Hevosten päät pysyvät paremmin kasassa kuin karsinatalli-yksintarhaus kuviolla. Tosin, niin suurta eroa ei ole, jos hevonen saa olla koko päivän isossa tarhassa laumassa vaikka se olisi yöt karsinassa.
+ Hevosille, jotka vaativat fyysisten kremppojen takia jatkuvaa liikuntaa ja seisominen on pahasta, pihatto on loistava ratkaisu.
+ Jos pihatto on järkevästi suunniteltu, sen päivittäinen hoitaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin karsinatallin.
+ Hevosten luonnonmukaisten tarpeiden tyydyttäminen on helpompaa, josta pääsee kohtaan yksi: hevosten pää pysyy paremmin kasassa
+ Ei hevosten roudaamista - siinä mielessä nopea ja helppo verrattuna karsinatalliin.
+ Hevosten roudaamisen tarpeen väheneminen lisää turvallisuutta - myös ei-hevosihminen voi tarvittaessa ruokkia tms.
+ Mielikuvitus, raha ja tila rajana mitä kaikkea voi keksiä hevosten aktivointiin, vrt paddock paradiset ym.


Miinuksia?
- Heinää menee enemmän haaskuun.
- Siivoaminen työläämpää. Toki karsinan ja hiekkatarhan siivoaa helpommin kuin ison makuuhallin + hehtaarin kokoisen ulkoilualueen metsä/peltopohjalla.
- Hevosten sekaan meneminen asiakkaille hankalampaa kun ovat laumassa, mutta tämä pätee myös laumatarhaukseen, ei pelkästään pihattoon.
- Toimisi parhaiten koneistettuna, vaatii melkein oman traktorin.
- Pohjat kovalla koetuksella, uusiminen kallista.
- Vesihuolto voi olla pakkasella hankala järjestää niin että kaikki saavat varmasti juodakseen.
- Pitää varmistua siitä että heikompiarvoisetkin pääsevät syömään, juomaan ja lepäämään.
- Yksilöllisen ruokinnan järjestäminen haasteellista.
- Vaatii laumalta tiettyä sopuisuutta, tai vaihtoehtoisesti todella paljon tilaa.
- Silti järjestettävä lain mukainen sairaskarsina, ja lämmin ja valoisa hoitotila. Tämä voi olla haaste käyttäessä vanhaa rakennusta.
- Hevosten pitäminen aina siistin näköisenä on haastavampaa. Tosin, kenelle se on tärkeämpää, hevoselle vai omistajalle?

Sitten pari urbaanilegendaa. Moni selittää, että ei sen pihaton hoitaminen ole yhtään sen helpompaa kuin karsinatallin... ihan tuubaa :D on se! Riippuu toki paljon karsinatallista ja pihatosta, mutta onhan se selvä asia että peruspihatto hoituu päivässä paljon nopeammin kuin peruskarsinatalli. Nyt ei puhuta mistään moderneista versioista ja koneellistetuista talleista vaan ihan keskivertosysteemeistä. Se mikä tekee pihaton hoidosta raskaampaa on pohjien varjeleminen, siivoaminen ja pihattohallin tyhjennys mutta se on syytä tehdä traktorilla.

Pihaton pitäminen on myös muka automaattisesti kalliimpaa. Riippuu! Jos heinää antaa vapaasti, varmasti onkin. Meillä ei ole vapaa heinä, koska nämä mun paksut natiivit kärsivät helposti metabolisesta oireyhtymästä. Hevoset syövät osan heinistä slow feed verkoista ja osan maasta. Kengällisetkin syövät verkoista, jotka on ripustettu matalalle. Verkot ovat sen verran heppoiset, että jos ne sattuisivat jäämään kiinni kengistään, verkko hajoaisi.
Kuivikekustannukset ovat halvemmat, jos onnistuu saamaan järkevän hintaista olkea patjaksi. Toki jos haluaa välttämättä syöttää alppiheinää vapaasti ja pitää poljettavana, ja kuivittaa hallia jollain hamppukuivikkeella tai pellavalla niin varmasti onkin kallista.

Urbaanilegenda kolme liittyy stereotypioihin. "Pihatossa asuvat takapihalle hylätyt laiskojen omistajien lihavat hevoset joilla ei tehdä mitään". Totta varmasti tämäkin! Yhtä lailla kuin karsinatalleissa asuvat rääkätyt vatsahaavaiset kilparatsut :D Ei passaa yleistää. Monet huippuravurit asuvat pihatossa, etenkin armaassa naapurimaassamme Ruotsissa. Meillä Alma- tamma on varsin monipuolisessa ja aktiivisessa käytössä, ja kisannut kenttääkin. Jatkuva liikuskelu pitää jänteet ja nivelet toiminnassa ja lihakset sopivasti vetreinä. Enemmän vaurioita syntyy ihan maalaisjärjellä ajatellen silloin, jos hevonen on yön lämpimässä karsinassa, josta se talutetaan tarhaan kylmään ilmaan, jossa se hilluu kylmiltään sinne tänne ja hengästyy. Jatkuvat lämpötilanmuutokset sisältä ulos kuormittavat keuhkoja ja immuunipuolustusta. Paikallaan seisotun yön (pahimmillaan jopa 15-18h) jälkeen lihaksistolle on aikamoinen rasitus spurttailla kylmiltään.
On aivan totta, että pihattoon on helpompi "dumpata" hevonen ja luottaa siihen että lauma hoitaa liikutuksen. Turha sitä on kieltääkään! Ihmisen järjestämä liikutus ei minusta ole kuitenkaan itsestään niin tärkeä pointti laadukkaassa hevosenelämässä, mutta jos samalla hevoset jätetään madottamatta, rokottamatta, kaviot vuolematta ja hoitamatta, ei olla kovin hyvällä tiellä. Hevonen pärjää ilman sitä puolta tuntia harjoitusravia kenttää ympäri mutta muuten se tarvitsee aivan samat hoito- ja huoltotoimenpiteet kuin karsinassa asuva kaverinsakin. Tietysti! Sen sijaan joku vuohiskarvojen trimmaaminen, korvakarvojen ajelu ja hännän pitäminen kiiltävän valkeana ei ole varsinaisesti olennaista hevosen hyvinvointia ajatellen.

Jos saisin valita seuraavan pihaton erilaisilla spekseillä, rakentaisin isomman hallin kahdella kulkuväylällä (kolmelle kaverihevoselle tämäkin ratkaisu on ollut ihan ok), maastona hiekkaharjuista metsää, varsinaissuomen savikot on niin nähty. Muutoin tämä on ollut varsin toimiva ja metsänpohja on kestänyt hyvin, paitsi suosituimmilta kulkuväyliltä ja lähteikön kohdalta.

Mikä on kahden hevoseni tilanne verrattuna siihen, mikä niillä oli vuosi sitten? Tai 3 vuotta sitten? Lähtötilanne oli maneesitalli, jossa pidin 15 hevosen tallia, hevoset tarhasivat yksin tai pareittain. Tästä siirryimme maalle, hevoset olivat koko päivän laumassa ulkona ja vain yöt sisällä. Kroonikko Tulipoika voi paremmin kuin ikinä; sen vatsahaava ja takapään ongelmat ovat hyvin kontrollissa. Alma, jolla on ollut ongelmia sekä kehon- että päänhallinnan kanssa, on muuttunut varsin säyseäksi ratsuksi ;) Alkuun Alma oli sitä mieltä että paikka on varsinainen Kurjatto, ja hän haluaa välittömästi takaisin karsinaan, mutta nyt on muuttunut ääni kellossa. Ensimmäinen puoli vuotta oli sopeutumisaikaa. Tulipoika sen sijaan sopeutui pihattoon hyvin nopeasti ja lopetti kaiken stereotyyppisen käyttäytymisensä kuten kehän kiertämisen tai aidan reunan sahaamisen.

Lusitano-orini (joka itseasiassa juuri tätä editoidessa ja kirjoittaessa on nyt ruuna!) on asunut vuosia karsinatallissa ja sen aika päästä pihattoon koittaa ehkä myöhemmin. Jos se ei sopeudu, se saa asua karsinassa vastakin. Perla poni taas on asunut aina pihatossa ja viihtyy siellä mainiosti.

Mitä tästä voisi päätellä? No, ei mitään yleismaailmallista, muuta kuin että pihattoelämä sopii minun hevosilleni. Sinun hevosistasi en tiedä, mutta pihatto ei ole yhtään hassumpi vaihtoehto. :)

Teksti ja kuvat Katariina Albrecht