Akateemisen ratsastustaiteen klinikalla - Bent Branderup 2024
Kuva: Aatu Airaksinen |
Tällä kertaa tilaisuus oli erityisen tärkeä minulle, koska tarkoitus oli tehdä Groundwork & Lungeing testi joka on Akateemisen Ritarikunnan ensimmäinen testi: sen läpäisyllä ei ole vielä jäsen, mutta saa oikeuden yrittää suorittaa seuraava testi joka on "Squire test": aseenkantajan testi. Kaikkien testien sisällöistä voit lukea lisää täältä
Tämä ensimmäinen testi suoritetaan maasta käsin:
- Hevosen pitää olla vähintään 5 vuotias
- "Perustutkinto": hevonen esitetään akateemisella kapsonilla ja juoksutusliinalla, puisen raipan kanssa, Akateemisen Ratsastustaiteen periaatteita mukaillen.
- Testin tarkoitus on osoittaa ja näyttää:
- Hyvää kommunikaatiota hevosesi kanssa
- Että hevosesi ymmärtää avut ja on halukas vastaamaan niihin
- Että Sinä voit ja osaat käyttää apuja auttamaan hevosesi löytämään hyvän notkeuden, muodon, balanssin, tempon, tahdin ja schwungin (rangan kolmiulotteinen joustava liike) harjoitusten sisällä
- Että tunnistat nämä tekijät harjoitusten sisällä
Olen harjoitellut tätä testiä varten vuositolkulla ja hevonenkin on jo vaihtunut tässä välissä: Murkun kanssa olen treenannut aika intensiivisesti 1,5 vuotta ja epäilin onko se riittävästi, mutta onneksi Punainen Lentokone kultivoi minua tässä välissä niin että Murkun kanssa hommat ovat sujuneet paljon sutjakkaammin kun ei tarvi tehdä samoja virheitä montaa kertaa ;-) Kotiopettajani Kennethin kanssa ollaan treenattu koko vuosi hiki päässä ja nyt olin hänen mukaansa riittävällä tasolla - ei muuta kuin tekemään!
Saavuimme Murkun kanssa Granåsaan jo perjantaina iltapäivällä, jotta meillä oli tarpeeksi aikaa kotiutua ja orientoitua. Kävimme nuuskuttamassa maneesia ja tekemässä verryttäviä helppoja harjoituksia joista molemmat saimme rentoutta ja itsevarmuutta. Murkku majoittui pikkupihatossa ihanan suokkiruuna Wagnerin vieressä, ja pojat tulivat hienosti toimeen naapuruksina. En saanut oikein yöllä nukuttua kun jännitti niin kovasti, mutta tein paljon visualisointia ja hermostoa rauhoittavia harjoituksia ja onneksi niistä oli apua: koin että vire oli vähän korkealla toki mutta riittävästi hanskassa.
Lauantaiaamu valkeni kylmänä ja pakkauduimme maneesin katsomoon villahamein ja -viltein varusteltuina. Klinikat noudattavat yleensä samaa kaavaa: lauantaina aloitamme teorialla hevosen evoluutiosta ja biomekaniikasta, sen jälkeen hevosikot saavat ensimmäiset yksärinsä; lounastauon jälkeen toinen teoria yleensä istunnasta ja liikkeen yhteensovittamisesta, jonka jälkeen toiset tunnit. Sunnuntaina aamulla on kysymykset & vastaukset -teoria, ja kolmannet tunnit: päivä päättyy yhteenvetoteoriaan.
En nyt kirjoita tähän kaikkea mahdollista teoriaa: yleensä tulee aika paljon toistoa, ja aiemmat raportit löytyvät täältä blogista joissa etenkin niissä vanhemmissa olen pikakirjoittanut "kaiken" - kannattaa lukaista nekin jos aihepiiri kiinnostaa!
Teoriaosuuksien nostoja:
Kuva: Katariina Cozmei |
Bent nosti esiin myös biomekaniikkatutkimukset koirista jotka ovat mielenkiintoisia: niitä on tehty paljon enemmän kuin hevosista. Koirat ovat toki vähän erilaisia: ne käyttävät häntää tasapainottaakseen liikettään ja hevoset kaulaansa. Silti niistä voi saada ajatuksia.
Opeta hevosesi venyttämään maasta ja selästä vihjeestä (esim raipan kosketus kaulan päälle)
"We do not do side movements in AAoR, we do balanced movements and directions"
(Teoriaosuudet rangasta, lantiosta ja evoluutiosta voi kerrata vanhemmista postauksista.
Samoin jarrutusvoimasta)
Teoria 2, istunnasta
"Horse language / human language... together we create an artificial language that we both need to learn"
"Before you close a door open a door"
Newcastle taas sanoi: "A horse should get hollow on my inside upper leg"
Jos käytät kuolaimia, älä vedä ohjasta eikä varsinkaan sisäohjasta (taaksepäin): jos haluat asettaa ohjasta, tee se kapsonista. Kallo sisään päin -> bosal ohja vastakkainen alaleuka ulospäin
Sitten puhuttiin istuinluista ja lantion eroista mutta tästä olen kirjoittanut jo pitkät pätkät edellisiin joten ei nyt oteta kertausta. Pointtina että kaikilla on erilainen lantio ja miehillä ja naisilla etenkin!
"You cannot make the back lighter / release the back just by standing on stirrups: it makes all the weight to go to the front part of a "normal saddle". Nomadic saddles like mongol saddles are different: stirrups and the weight is more back and better distributed"
"Do not put weight on stirrups on a saddle that does not distribute the weight" (esim padit, karvasatulat, rungottomat lätkät jne)
"Forward is not the same thing than fast!"
"Lower leg: be more like a fly than the girth"
"About the seat: first you need to just stay up there: balance, safe feeling. Then comes relaxation: schwung and feeling of the movement"
Bent kertoi tarinoita siitä miten hän on matkaillut nuorempana ympäri maailman ja ollut opissa mm. Valencalla ja Domeqilla, ja miten tärkeää on päästä ratsastamaan korrektisti koulutetuilla herkillä hevosilla fiiliksen vuoksi. Sen jälkeen on ihan erilaista itsekin hakea sitä "oikeaa fiilistä" niillä omilla projekteilla. Nykyisin näkee paljon huonoa piaffia ja passagea (trampoliini / ravia paikallaan) joista ei pidä niinkään ottaa esimerkkiä...
"Where is THIS horse most comfortable and beautiful? Where it can shine?"
Jokaisella hevosella on tietty tapa liikkua ja tietty muoto jne joka sopii juuri siihen koulutushetkeen, luonnostaan, rakenteellisesti jne. (Tähän ei lasketa mitään "se haluaa itse kulkea vertikaalin takana tms", se on aina nou nou)
"I'm a bit worried of people who have only one idea or method" - otti esimerkiksi sen että kaikkien hevosten tulee kulkea tosi korkeassa muodossa / matalassa muodossa / tietyssä tempossa jne.
Omat tunnit
No, sitten koitti oma vuoro astua estradille. Tein huolellisen alkuverryttelyn varoen väsyttämästä hevosta ja itseäni, kiinnitin huomiota rentouteen ja yksityiskohtiin, tietäen suunnilleen mitä minun odotettiin esittävän ja mitä haasteita ohjelmassa todennäköisesti tulisi. Voit lukea koko ohjelman tuolta aiemmasta linkistä jossa on kaikki testit: se kestää noin 15 minuuttia ja on melko pikkutarkka.
Esittelin itseni ja hevosen Branderupille ja muistutin että hän oli keskustellut puhelimitse aiheesta edellisenä päivänä kotiopettajani Kenneth Vansweeveltin kera jonka suositus tarvittiin testiin pääsemiseksi: hän totesi että jaaha okei no eiku vaan! Nämä testit pitää suorittaa heti kättelyssä ekalla tunnilla, joka nostaa vaikeusastetta. Annoin Murkun orientoutua hetken areenalla ja katsella 70-päistä yleisöä, ihmetellä ikkunoita ja peilejä ja vetää itse henkeä.
Lähdin keskilinjaa alkuterveydykseen, ja sen jälkeen vajosin keskittyneeseen kuplaan jossa oli vain minä ja hevonen: 15 minuuttia meni kuin siivillä! Muistin kaiken ja osasin korjata haastavia kohtia ilmeisesti tuomaria miellyttävällä tavalla, ja pääsimme läpi testistä. Olin haljeta ilosta! Yleisön taputtaessa nielin hiukan liikutuksen kyyneleitä, vihdoin tämä etappi oli saavutettu. Olin viime vuonna niin pettynyt ja surullinen kun tiesin että aika loppuu kesken Punaisen Lentokoneen kanssa ja tunsin putoavani kuoppaan hänet menetettyään, mutta näemmä Universumi oli armelias ja järjesti nyt tämän kuitenkin näin. Jee!
Testin jälkeen meillä oli vielä 10 minuuttia aikaa, ja kysyin Bentiltä: "Jos tämä hevonen tupsahtaisi sinun talliisi, mistä aloittaisit?" Bent vastasi, että C5-nikamasta: mihin kaula mutta myös ennen kaikkea säkä ja rintakehä menevät? Teimme hetken C5 (eli siis kaularangan viides nikama) työtä ihan kädellä ja liinalla auttamalla, ja näytin Bentille mitä muuta olen tehnyt rintarangan mobilisoisimiseksi kotona koska hevonen tuli minulle aivan totaali "leg moverina" eikä yhtään "back moverina": se ei liikuttanut rankaa mihinkään vaan kipitti kuin koppakuoriainen joka ei ole länkkä-quartereille ihan tavatonta. Bent oli tyytyväinen työskentelyyn ja sovimme että tulen iltapäivällä kaulanaru mukanani seuraavalle tunnille jolla voimme jatkaa C5-työtä eri kautta.
Seuraavat kuvat: Aatu Airaksinen
Testissä on ensin Groundwork-osio jossa tehdään "takaperinkävellen" mm. avoja, sulkuja, kootusti ja eteen, takaosakäännös, vastasulkua ja painonsiirtoja mm. "avoa ja sulkua paikalla seisten". |
Diagonaali eteen, asettuneena ja vähän taipuneena |
Vastasulun jälkeen seis ja painosiirto |
Tässä korjaan vähän Murkun sisälapaa ja vertikaalista tasapainoa |
Laukassa pieni kokoaminen |
Juuri valmistellaan laukka ravista |
Lopuksi Bent pyysi näyttämään toisen sulun uudestaan kun ekalla yrittämällä baana loppui vähän kesken. |
Jee, testi läpi! Sitten palaveerataan ja mietitään, mitäs sitten tehtäisiin. |
Tässä sitä C5-työskentelyä kädellä auttaen |
Lounaan jälkeen jatkoimme teorialla ratsastajan istunnasta (tästä myös pitkät pätkät edellisissä postauksissa) ja mietin menisinkö seuraavalle tunnille maasta vai selästä: Bent ei sanonut kummin haluaisi nähdä mutta otin varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset kamppeet mukaan ja hyppäsin kyytiin. Murkulle on tosi vaikeaa löytää järkevää satulaa kun sen satulansijan pituus on 36 senttiä eli sama kuin keskiverto russiponilla: ostin hänelle viime vuonna pienen akateemisen padin, joka on muuten hyvä mutta kippaa etukenoon koska Murkku on kaiken lisäksi vähän takakorkea. Yleensä mulla on siellä alla Mattesin edestä täytetty karva, mutta jostain aivopierusyystä laitoin tällä kertaa edestä reilusti taitellun porontaljan sinne alle kokeilematta sitä etukäteen (whyyy?!) ja eihän siitä siten mitään tullutkaan kun satula valui sinne tänne liian paksun fyllin päällä. Mistään ei tullut mitään, hevonen lakkasi liikkumasta, minä turhauduin ja opettajakin turhautui. Argh! Ensiapuna fylli pois ja pelkkä padi joka sitten valui etukenoon eikä siellä pystynyt oikein istumaan. Tunti meni aivan plörinäksi ja aamun euforia vaihtui lievään ketutukseen... No, tällaista tämä on. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, totesin, ja venyttelin kipeytynyttä alaselkääni merkillisessä asennossa könötettyäni eteen päin kippaavalla padilla.
Kuvat: Aatu Airaksinen
Bent näytti mistä kohtaa kaulaa voi nostaa kaulanarulla jotta se nostaa rintakehää. Hellästi! Siellä on kuitenkin henkitorvi ja herkät kudokset, ei vedetä |
Mihin suuntaan säkä osoittaa? |
Ylälinja venyy, mutta rintakehän kannatus säilyy. |
Sitten kauheaa räpellystä selästä.... |
Satula valui sinne tänne ja istunta levisi |
Joitan hyviä pätkiä onneksi myös |
Huomenna on päivä uusi, ajattelin, ja niinhän se olikin. Mietin menisinkö viimeiselle tunnille maasta briljeeraamaan vai selästä häpeämään... no, mä voin briljeerata kotonakin mutta oppimiskokemuksena olisi hyvä ottaa revanssi selästä, joten rohkaistuin sitten ratsaille. Ja hyvä että rohkaistuin! Fiksasin ne kamat jotka meillä on yleensäkin kuntoon (alla se mattesin edestä nostava), otin kaulanarun sijaan tällä kertaa bosal-ohjat kapsoniohjien lisäksi ja et voila, heti oli olo kotoisampi. Ratsastan Murkkua siis myös kaulanarulla koska hänellä on headshaking mutta siinä on puolensa ja puolensa tässä hommassa.
Harjoiteltiin istunnan perusteita: kuinka teen oman istunnan tiedostaen avoa ja sulkua ympyrällä ja suoralla eteen ja koottuna, ja löydän sen tahdin, tempon ja muodon ja schwungin jossa juuri tämä hevonen on parhaassa vertikaalisessa ja horisontaalisessa tasapainossa juuri tässä koulutusvaiheessaan. Akateemisen ratsastustaiteen perusteisiin kuuluu, että istunta (paino) on primääriapu ja alapohje ja kädet sekundaariavut yhdessä raipan ja äänen kanssa: aina jos joutuu korjaamaan kädellä tai jalalla, pitäisi miettiä mikä istunta-apu ei toiminut ja miksei (secondary to what?) . Eikö hevonen ymmärtänyt tai osannut vihjettä, eikö ratsastaja osannut tai pystynyt, oliko harjoitus liian vaikea, vai mistä kiikastaa? Usein annamme ristiriitaisia apuja ja hevosen on vaikeaa noudattaa sen vuoksi pyyntöjämme.
Käytin pääosin 3+1 ohjasotetta: ulkokädessä molemmat bosal-ohjat ja ulkokapsoniohja, ja sisäkädessä sisäkapsoniohja: näin pystyn säätelemään asetusta sisäkädellä ja lapoja ulkokädellä C5- kohdalta. Kun homma etenee, pystyyn asettamaan ja taivuttamaan ilman ohjaa istunnalla: Tulin kanssa olen päässyt siihen jo pitkään mutta Murkku ei vielä toimi aivan niin hyvin selästä käsin. Ratsastin vuorotellen eteen avossa ja kootusti sulussa: käytin myös raippamerkkiä hännän tyven päälle jonka olen opettanut maasta käsin hevosen kokoamiseen. Sain vinkkejä kuinka tehdä näitä vielä paremmin.
Kokeilin myös laukkaa, kun kerroin että olen parantanut etuosan elevaatiota kotona laukannostoilla ja siirtymisillä, se oli hauskaa :D Murkku pisteli parastaan ja vähän innoistuikin. Murkku on aika haastava ratsastaa: se menee helposti kuoreensa ja lakkaa reagoimasta ja sammuu, tai sitten räjähtää: harmaa alue on joskus aika kapea. Onneksi Murkku ei nakannut minua mäkeen, se olisi ollut aika noloa.
Nämä kuvat groomina toimineen Maija Tenhusen kännykäkuvia:
Lavat sisään - lavat ulos; missä on paras balanssi "in between"? |
Saatiin laukatakin, jee! Käytin pieniä laukkapätkiä ravin parantamiseen (helpompi nostaa rintakehää) |
Jarrut onneksi toimivat, vähän liiankin hyvin |
Tuli ihan mukaviakin pätkiä |
Murkku oli onneksi laupea eikä heittänyt mammaa mäkeen |
Teoria 3 eli sunnuntain aamuteoria oli kysymyksiä ja vastauksia.
* Hevonen käyttää selkäänsä ja lantiotansa väärin syystä x ja y: ei tarpeeksi vatsan puolen tukea, SI ja SL "tipahtavat". Ehkä ratsastettu liian nuoresta? Kipua jossain?
* Hunter's bump voi olla myös rakenteellinen ilman että siitä tarvitsee hirveästi huolestua mutta pitää tietää onko se ihan vaan rakenteellinen asia vai jossain häikkää
* Ongelmana arabiristeytykset: Arabeilla yksi lannenikama vähemmän. Usein eka sukupolvi ovat tosi hienoja ja kauniita mutta myöhemmissa jälleenristeytyksissä voi esiintyä L6 nikama heikkona joka vaikuttaa lanne-ristiluu alueeseen.
- Kysymys orien käyttäytymisestä:
* Keinosiemennys suosii isoja kiveksiä = paljon tavaraa = ei välttämättä laadukasta kuitenkaan, mutta isot pallit ovat usein myös merkki isosta testosteronitasosta.
* Ruunat ovat joka tapauksessa luonnottomia: ei luonnossa ole ruunia.
* Erityisesti oriin, kuten vaikka pikkupojankin, pitää oppia erottamaan minkälaista käytöstä on "leikitään rajuja leikkejä kavereiden kanssa" / "käydään teellä isoäidin luona"...
* Oriit reagoivat myös ihmisten feromoneihin ja hormoneihin: ne ovat kemikaaleja. (Flemen)
* "Mood is a chemical situation"
* Jos pitää verhota naiset jottei miehet villiinny pitäisikö ne miehet "opettaa"? Myös oriit pitää opettaa, miten käyttäydytään.
* Ongelma on usein se, että ori puree -> ihminen kiljaisee -> oo sillä on varmaan kohta kiima tulossa koitan huomenna uudestaan...
* "Teach your stallions during the winter you have a lot of warm clothes here in Finland.... Don't react, just tell no."
* Joitain oreja voi pitää laumassa kunnes ne ovat 3-4, joitain koko elämänsä, joitain jotain siltä väliltä. Rotukohtaisia eroja (kertoo esimerkkejä omista hevosistaan)
* Kulttuuri on käyttäytymiskoodisto jotta ympäristömme pysyy miellyttävänä
* Joskus tilanne voi sallia käytöksen x mutta joskus ei: miten opetat koodiston?
Keskustelu ajautui ylipäänsä kouluttamiseen:
* Pedagogisesti ajattelen aina niin, että minun pitää pystyä laittamaan hevoselle riimu, harjata se, vuolla ja puhdistaa kaviot, taluttaa... ensin jossain paikassa jossa se on tosi rento, ja myöhemmin ratsastuskentällä tai maneesissa. Jos en pysty tekemään näitä asioita rentona myös siellä jossa minun pitäisi myöhemmin ratsastaa, miten kuvittelet pystyväsi etenemään koulutuksessa? Jos ne asiat jotka hevonen osaa vaikkapa tallissa eivät onnistu maneesissa, miten kuvittelet sen oppivan uutta hyödyllistä?
* A-Social media is making us A-Social"...
* Nowdays breeding is problematic. Beautiful fancy horses that are already mentally and physically crippled!
Kysymys kouluttamisesta:
* Schooling = Communication
Ymmärtääkö hevonen avut? Minkälaiset sen liikkeet ovat luonnostaan? Jos hevonen on fyysisesti ja psyykkisesti lahjakas kouluttaminen on toki helpompaa ja nopeampaa. En valitse enää itse kovin vaikeita projekteja: olen jo vanha ja mukavuudenhaluinen. Autan toki teitä mielelläni jos valitsette vaikeita projekteja.
* En mene areenalle liikuttamaan hevosta. Hevonen voi liikuttaa itse itseään paljon paremmin vapaana tarhassa tai laitumella! Menen areenalle kommunikoimaan ja kouluttamaan hevosta. (Educating)
* Me kaikki kuolemme joskus, hevosetkin, ja me, mutta siihen asti kannattaa yrittää nauttia elämästä? Yritä tehdä jotain josta pidät? Käytä aikasi johonkin joka on kivaa. Joskus kun menen katsomaan kun ihmiset ratsastavat, näyttää siltä että koko kenttä on täynnä ratsastajia jotka inhoavat hevosia. Miksi sitten ratsastat? Tee jotain muuta?
* Elämä on lahja! Tee jotain, opiskele, opi, nauti!
* "It's not your duty to be over-human, just do your best, what you can"
* "Find out how to do better: worst is to do nothing"
* You have to learn how to live with unperfection (also with your husband hahah)"
* Strive for better but accept the unperfection!"
Kysymys kaulanarusta ja C5 -työstä
* Sopii myös hevosille joilla on alakaula
* Jokainen apu pitää selittää ja opettaa hevoselle jotta se ymmärtää sen, tämäkin.
* Et voi nostaa hevosen rintakehää enempää kuin tuolia jolla istut. Voit opettaa hevosen nostamaan rintakehäänsä ymmärtämällä tehtävän ja pystymällä ... mutta sinä et voi sitä nostaa.
* Hevosen voi opettaa nostamaan rintakehää C5-7 kohdasta käyttämällä merkkinä esimerkiksi kaulanarua: sen pitää kuitenkin ensin pystyä ylipäänsä liikuttamaan rintakehää ja lapoja. Lapojen liikkuvuus ja liikuteltavuus
* "Working with the school halt gives a lot of answers - and questions"
* Ylälinja pidemmäksi ja rintakehä ylös: jos pää on liian ylhäällä, ei onnistu. Jos liian alhaalla, ei onnistu.
* On armeijan peruja laittaa kaikki samaan nippuun: Saman kokoisia, värisiä ja rotuisia hevosia, samat univormut, samat kaikki. Sama koulutus, samat tavat, sama protokolla. Toimiiko enää kun kaikki erilaisia?
* "Have a dream!!"
* "Have useful tools, not just fashionable tools"
Muuta:
* (Klassinen) long reining (ohjasajo) ei ole sama kuin ruotsiksi "tömkörning" tai ylipäänsä se "ohjasajo" jota nykyisin näkee: ohjaatko hevosta päästä vai kehosta? Akateeminen ohjasajo ei roiku päässä eikä varsinkaan ulko-ohjassa.
* PRE ja PSL hevosilla alkaa olla aika kummallista jalostusta. Mitä veikkaatte miksi ne on yhtäkkiä niin isoja ja näyttävät puoliverisiltä? No koska niihin on sotkettu puoliveristä. 80-luvulla ihmiset menivät Jereziin ihmettelemään aivan valtavan kokoista PREtä joka oli 160 senttiä korkea. Nythän se ei ole enää mitään. Menetetty hyviä ominaisuuksia. Ylipäänsä nykyisin tosi vaikeaa löytää enää hevosia jotka ovat henkisesti ja fyysisesti terveitä, joilla on hyvä rakenne ja pääkoppa. Friisit ovat nykyisin ihan kamalia, paljon sairauksia ja huono hermorakenne. Ennen olivat mukavia aloittelijallekin sopivia hevosia. Eivät enää.
* On ihan hyvä valita hevosia jotka ovat jalostuneet sen maan ilmastoon jossa ne ovat: käyttäkää suomenhevosia! Aina jos valitset hevosen toisenlaisesta ilmastosta, et voi ehkä tietää tuleeko siitä ongelma, vrt islanninhevoset
Ensi vuoteen!
- Katariina Cozmei
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti