Tänne kuuluu taas kaikenlaisia kummia. Olen kuulemma kasvanut kamalasti ja mami on joutunut uusimaan koko garderoobini. Talvimekkoni on kauniin kyyhkysensininen ja siinä on paksu toppaus, mutta tänä talvena on ollut niin leppoisaa että olen joutunut tyytymään tavalliseen mustaan kurapukuun. Hiukka tylsää. Kostoksi muljaan sen päivittäin liejussa, samalla saa kätevät ja tosi muodikkaat rastapatukat harjaan. Sain sentään rinsessanvärisen kretuliinin riimunnarun sekä saman värisen harjapakin, jonne mami jemmaa kampani ja hiusveteni, kyllä nyt kelpaa.
Mutta muuten se mami on tullut ihan omituiseksi! Ensin se hankki paikalle jonkun kemikaaleilta haisevan oudon sedän joka pisti kauniiseen kaulaani jotain litkua josta tuli höntti olo ja sitten se hullu setä tunki suuhuni kaikenlaisia kamaleja instrumentteja. Sen jälkeen on kyllä ollut kivampi syödä, mutta kuitenkin. Sitten käy joku toinen setä, joka seisottaa lapsiraukkaa kolmella jalalla vaikka kuinka kauan, eikä välitä vaikka kauniisti niiaan hänelle ja teen spagaatteja, aina vaan pitää olla jalka tanassa ja jonkun veitsen kanssa heilutaan. Hei varotaan vähän, itteekin ihan jännittää miten tässä käy. Sitten se mami teki viimeisen temppunsa, ja rupesi urheiluttamaan minua, pitää juosta kierroskaupalla narun jatkona, hikihän siinä tulee ja kalorit kuluu, sairasta. Kanssahevoseni, onko tämä normaalia!? Pitäisikö mamin hankkia jotain apua ongelmiinsa.Nyt mami keksi vielä kamalampaa, satula ei enää riittänytkään, ette ikinä arvaa mitä se teki... Siis oikeasti, mami kiipesi päälleni istumaan. Tosi kohteliasta hei istua toisen päällä! Ei se minua kyllä hirveästi haitannut, taluttajatätin porkkanajemma oli paljon mielenkiintoisempi. Se yritti piilotella niitä taskussaan mutta minun tarkka nenäni haistoi heti herkkupalat, ihan turha yrittää.
Käveltiinkin ympäri Taloa mami selässä, onneksi se on niin pieni se minun mami, toivottavasti se ei liho kauheasti tai mä en kyllä ala kanniskelemaan sitä paikasta toiseen. Kävelkööt itse, laiskamato! Tai ainakin saavat sitten antaa enemmän porkkanoita.(kuvat vilukko.net ja Neiti K)
1 kommentti:
Hienoa ettei Rinsessa ole lähtenyt livohkaan sitten syksyn jälkeen, vaikka hän vähän niin uhkailikin :) Olen lukenut tätä blogia jo jonkin aikaa ja huolimatta suhteellisen harvasta päivitystahdista, tämä on eräs parhaista hevosblogeista, mihin olen törmännyt. Jatka samaan malliin siis!
Lähetä kommentti