Hörr hörr taas kaikki pikku apinat--- eiku palvelijat--- eiku siis lukijat! Anteeksi, olen tänään hieman sekavassa mielentilassa, en tiedä miten suhtautuisin viimeaikaisiin tapahtumiin.
Olen pahoillani näistä kaikista kirjoitusvirheistä naamani on puoliksi puutunut, Mami laittoi minut vuosittaiselle hammahlääkärikäynnille ja tuikkasi vielä rokotuspiikikin uljaaseen hipiääni, suutuin kovasti. Eikö näillä ole mitään käytöstapoja. Oli aamu, olin juuri herännyt, en ollut ehtinyt edes venytellä, missä oli hissimusiikki, missä mintunmakuinen suuvesi?
Olen puuhastellut kovasti tämmöstä uutta juttua kuin Working Equitationia, joka on sillai metkaa, mennään kaikenlaisia puomeja ja juttuja, pitää mennä etuperin takaperin kylkimyyryä ja tuikkia semmosta leikkihärkää kepillä. Mami raahasi tänne hetki sitten semmosen tyypin opettamaan ja se ratsasti vähän munkin kanssa, mikä oli yllättävän mukavaa, sain mennä tosi kovaa ja tehdä kaikkia juttuloita. Olin kuulemma kovin pätevä. Nou shit Sherlock, kai mä sen nyt olen aina tiennyt. Esitin jopa laukkaa takaperin, Mami laittoi siitä feispuukkiin jonkun videonkin. Mä haluaisin sinne omat sivut joissa voisitte käydä kehumassa mua. Ja tuomassa lahjoja. Nyt just tekis mieli punaisia omenoita.
Sit me ollaan Nanan kanssa hengattu vaan ja tehty kaikenlaisia kepposia. Ollaan talven aikana syöty vähintään yksi mänty, kun nää mamit raahaa oksia tarhaan järsittäväksi. Ei kolota nytte mistään. Ja hengitys on perin raikas. Tässä Mami vissiin tutkii sitä.
Tämmöstä. Kunpa tulisi jo kesä ja vihreä ruoho, olen kuluttanut valtavasti kaloreita työnteossa ja keskivartaloni uhkaa huveta. Apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti