Lupaamani päivitys Gillian Higginsin klinikan ratsastus- ja liikeosuudesta on hieman viivästynyt omien kiireiden takia, mutta tässä pikku referaatti päivän "treeniosuudesta".
Osan I voi lukea tästä.
Sen jälkeen kun Gillian oli esitellyt yleisölle hevosen tuki- ja liikuntaelimistön tärkeimmät osat, ja käynyt läpi selän kannatusmekanismit, hän esitteli yleisölle hevosen tapaa liikkua juoksuttaessa sekä ratsastajan kanssa sileällä ja esteitä hypätessä. Ensin kävimme läpi eri askellajit. Käynnissä hevonen liikuttaa kehoaan eniten lantiosta ja rangasta lateraalisesti. Lanne-ristiluuliitos liikkuu ja kääntyy rotaatioon. Käynnissä molemmat takajalat ovat hetken maassa samaan aikaan, ja vartalo keinahtaa. Mitä pidempi askel, sitä enemmän rotaatiota. "Lantion rotaatio on tulosta rangan rennosta liikkeestä", Gillian tähdensi.
"Käynti on paras askellaji saada ranka liikkeelle. Reipas käynti pitkin ohjin saa koko rangan ja hevosen tuki- ja liikuntaelimistön liikkeelle. If you don't use it, you'll lose it!" Gillian muistutti.
Ravissa hevonen pitää enemmän rankaa paikoillaan, siinä tapahtuu vain vähäistä ylös-alas-liikettä. Rintakehä liikkuu käynnissä ja ravissa oikea-vasen-oikea-vasen takajalan mukaan. Ravissa tapahtuu selkeä diagonaalinen supistus-rentoutus.
Laukassa hevosen keho supistuu ja rentoutuu eri tavalla kuin ravissa, joka on diagonaalinen liike. Vatsalihakset aktivoituvat, kun takajalat tulevat alle lähes yhtä aikaa. "Laukka on ainoa askellaji, jossa hevonen supistaa vatsalihaksia samaan tyyliin, kuin ihminen tehdessään istumaannousuja. Siksi laukan ratsastaminen on hevoselle hyvää vatsalihastreeniä".
Sitten siirryimme tarkastelemaan ratsukkoa, joista hevoseen oli maalattu luuranko ja ratsastajalla oli luurankopuku.
"Kun ratsastaja istuu hevosen selkään, huononnamme automaattisesti selän tilannetta -> ratsastajan vastuulla on minimoida vahingot! Paino, istunta, oman kehon kantaminen, kunto, ja oma tasapaino. Istu niin että hevosen on helppo kantaa sinua. Jalat oman kehon alle!" Gillian listasi.
"Iso käynti on tärkeä osa verryttelyä, joko maasta tai selästä. Kaikki hevosen osat lähtevät hyvin liikkeeseen. Hyvä liikkuvuus edellyttää kuitenkin sitä, että hevonen on rento. Lisäksi on hyvä muistaa apujen ajoitus: jos haluat enemmän liikettä, ajattele sitä suurempana supistuksena. Kylki supistuu takasen koukistuksesta. Turha siis yritää taivuttaa hevosta napauttamalla sitä rentoon kylkeen äkäisesti jalalla tai kannuksella - hevonen vain jännittää sen uudelleen jolloin kylki ei enää supistukaan vaan suoristuu."
Peruskuvioiden jälkeen seurasimme hevosten työskentelyä maapuomitehtävissä. Käyntimaapuomit ja -kavaletit voimistavat hevosen tukilihaksia, ja se joutuu ottamaan käyttöön enemmän tasapainoa ylläpitäviä kuin liikelihaksia. Seurasimme myös ravi-käynti-ravi siirtymissä hevosen tasapainon muuttumista: onko siirtymä enemmän valuu-kaatuu vai ponnistaa-jarruttaa?
Gillian teetti tähän tarkoitukseen harjoitusta, jossa tehtiin tasapainoisesta harjoitusravista lyhyitä siirtymisiä käyntiin. Lisäksi hän teetti keskiravia ja ravikavaletteja hitaassa ravissa, joiden tarkoitus oli vahvistaa hevosen syviä lihaksia (core muscles). Laukkapuomit auttavat hevosta kehittämään vatsalihaksia, ja kavaletit laukassa saavat koko lantion koukistumaan ja rintarangan nousemaan.
Sen jälkeen Gillian rakensi jumppasarjan puomeista ja ristikoista, jossa seurasimme hevosen rangan ja lantion liikettä ponnistuksessa ja hypyn aikana. Lopulta jumppasarja muutettiin pitkäksi estejumppasarjaksi jossa estekorkeus oli n metri, ja viimeinen okseri jo pidempi kuin korkeampi.
"Metrin esteellä hevosen laskeutuvalle etujalalle tulee 2,5 x sen oma paino", Gillian kertoi. "Kaulassa on noin 10 % koko painosta. Kaulan liikuttamisen mahdollistaminen ja tasapainottaminen on siis aika olennaista hypätessä."
"Hevosella on paljon refleksejä eli ns automaatioita. Esimerkiksi lyhyellä kaulalla hevonen ei pysty ojentamaan takajalkaansa täysin. Tämä on olennaista tietää niin koulu- kuin esteratsastuksessakin. Jos ratsastaja menee hypyssä liikaa kaulalle ponnistusvaiheessa, hevosen on vaikea nostaa etupäätään. Ajoitus on tässäkin tärkeä".
Ratsastusharjoitusten jälkeen katsottiin vielä maasta tehtäviä harjoituksia, joita voi tehdä vaikkapa alkuverryttelyksi. Labyrinttiharjoitus rakennettiin puomeista, ja siinä hevonen joutui harjoittelemaan koordinaatiokykyään. "It's like human hand-eye, but hoof-brain coordination", Gillian nauratti yleisöä.
Lisäksi katsottiin muutamia refleksiharjoituksia triggerpisteitä provosoimalla, joilla saatiin hevonen pehmeästi köyristämään selkää lantiosta ja jumppaamaan nimenomaan lanne-ristiluuliitosta, sekä nostamaan rintakehää. Gillian muistutti, että liikkeet tulisi tehdä hitaasti ja pehmeästi, eikä dramaattista äkkiliiketä hakien.
"Peruutus on myös tehokas harjoitus. Hevonen joutuu käyttämään eri tavalla kehonsa koukistajia. Lisäksi voit kävelyttää hevosta hitaasti puomien tai yksittäisten kavalettien yli, pienellä ympyrällä, ja peruuttaa pätkän. Aika hyvä alkuverryttely", Gillian vinkkasi.
Gillian näytti myös häntävenytyksen ja porkkanavenytykset etujalkojen väliin (hevonen ei saa koukistaa polvia ja fuskata) ja sivutaivutukset alas melkein maata pitkin.
Päivä oli antoisa ja informatiivinen. Oli mielenkiintoista nähdä hevoset oikeasti maalattuina, jolloin pystyi todella hahmottamaan miten ranka liikkuu eri tilanteissa.
Gillianin nettisivuilla on aiheesta myös videoita, joista saa paljon informaatiota!
Teksti Katariina Albrecht
Käy peremmälle! Matkakertomuksia, pohdintoja, Rinsessan päiväkirjaa, valmennusreferaatteja, sekä sekalaista kerettiläishenkistä öisinajattelua. Kirjoituksia saa linkittää vapaasti eteenpäin (ei kopioida!) Jätä palautetta kommentteihin, löytyy postausten lopusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti